When the sun is coming up and you go: Kuninkaallisista teekutsuista maailmalle

Tänään me aloitettiin meidän maailmanympärysmatkamme. Meillä on suunnitelmissa käydä Lontoossa, Roomassa, Los Angelesissa, Karibialla, Sydneyssä ja Tokiossa. Ensimmäinen matkakohde on siis

Erityisen jännittävää tästä Lontoon vierailusta teki se, että me oltiin osallistuttu todella harvinaiseen kilpailuun, jossa kaksi onnekasta pääsee osallistumaan itse Kuninkaallisiin teejuhliin, ja voitettu liput! Siis niihin suuriin puutarhajuhliin, jotka järjestetään Buckinghamin palatsin puutarhassa ja joissa on tuhansia ihmisiä kuninkaalliset mukaan lukien! Normaalistihan kutsuja Lordi Chamberlainin toimistolta saavat poliitikot sekä kaikenlaiset johtajat ja kunniavieraat.

Portit aukeavat kolmelta, joten lennot piti varata sen mukaan. Lentolippujen hintoja tarkastellessamme huomasimme, että Turusta 12:30 lähtevän Ryanairin lento oli sata euroa halvempi kuin halvin Helsingistä lähtevä lento ja kaiken lisäksi suora! Turusta Lontooseen pääsimme 62,48 eurolla per henkilö. Toki piti ensin maksaa myös junamatka Turkuun, mutta ei se nyt sataa euroa maksanut, itseasiassa vain 15,38 euroa per henkilö. Pasilasta juna kohti Turkua lähti 9.08. 2,50 euroa per henkilö hintaan toi vielä Turun kaupungin järjestämä bussikyyti Turun juna-asemalta kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevalle lentokentälle. Kokonaishinnaksi Lontooseen pääsyyn syntyi siis 80,36 euroa ja Helsingistä lähtevään lentoon katsottuna säästimme rahaa 90 € ja lyhensimme matka-aikaa kymmenellä tunnilla ja ehdimme juhliin!

Ennen laskua kapteeni kuulutti lämpötilan olevan 18 astetta ja sään puolipilvinen ja me huokaistiin helpotuksesta. Ihmeellistä kyllä, ei siis satanut kuten Lontoossa yleensä, mikä oli erittäin hyvä ulkona pidettäviä juhlia ajatellen.

Stanstedin lentokenttä sijaitsee Lontoosta 48 kilometriä koilliseen.

Jollain kentältä piti päästä keskustaan ja kohta me löydettiin itsemme bussista, jolla pääsee yhdeksällä punnalla Victoria Stationille. Me valittiin hotelli tarkoituksella kolmen minuutin kävelymatkan päässä bussin päätepysäkiltä, sillä meillä ei ollut aikaa etsiä hotellia ja kuljeskella laukkujen kanssa ympäriinsä. Buckinghamin palatsikin löytyy kävelymatkan päästä. Hotelli maksoi 84€ yöltä meiltä molemmilta. Kaikki halvemmat hotellit lähettyviltä olivat täynnä ja kuuluuhan tuohon aamiainen ja ilmainen wifikin ja sen sijainti on kaikkien nähtävyyksien vieressä joten säästämme myös metrolipuissa. Hotellin nimi on Baker Hotel - B&B.

Meillä ei ollut pahemmin aikaa katsella huonetta enemmän tai asettautua sen paremmin kodiksi, sillä juhliin piti ruveta valmistautumaan. Teekutsut ovat yksi niistä brittiläisistä juhlista, joihin kuuluu pukeutua todella siististi. Pukukoodissa luki "afternoon dress". Naisten hatut olivat myös hyvin tervetulleita, koska juhlat järjestetään ulkona.

Nina:

Maria:

Valmiiksi laittautumisen jälkeen me käännettiin kellot Lontoon aikaan kaksi tuntia taaksepäin ja huomattiin, että olikin jo pian aika lähteä. Me ei oltu syöty mitään koko päivänä ja toivottiin, että teekutsuilla olisi tarjolla edes jotain, joka hieman auttaisi. Buckinghamin palatsi sijaitsi hotelliltamme viiden minuutin kävelymatkan päässä, mikä oli hyvä välimatka kun ajattelee kengillä kävelemistä. Jono palatsin edessä oli pitkä, sillä juhliin oli tälläkin kertaa odotettu 8000 ihmistä!

Jono valui pikkuhiljaa sisään ja puutarha oli aivan täynnä ihmisiä.

Kello neljältä kutsut varsinaisesti alkoivat Britannian kansallislaululla "God save the Queen". Sen jälkeen Kuningatar Elisabet II ja Edinburgin herttua eli Prinssi Phillip ilmestyivät tasanteelle mukanaan muita kuninkaallisen perheen jäseniä.

Vieraat asettuivat erään tyyppisiin riveihin ja muodostivat käytävän, jota pitkin kuninkaalliset kävelivät ja tervehtivät vieraita. He myös kiertelivät juhlien aikana vieraiden parissa ja jutteli sanan siellä ja toisen tuolla antaakseen mahdollisimman monelle ihmisille mahdollisuuden puhua heidän kanssaan. Kuninkaallisten bongaaminen oli silti niin monen tuhannen ihmisten joukosta vaikeaa. Onnistuimme kuitenkin tapaamaan kaikki perheen jäsenet, mikä tuntui todella uskomattomalta!

Juhlissa oli erikseen teltat diplomaattivieraille, kuninkaallisille sekä muille vieraille. Tarjoilua riitti kyllä yli sata metrisestä pöydästä! 27 000 kuppia teetä, 20 000 sandwichiä ja 20 000 siivua kakkua plus muita herkkuja mukaan lukien skonssit, riittivät varmasti kaikille vieraille.

Suurimmaksi osaksi juhlat olivat nimensä mukaan teen juontia ihmisten kanssa rupatellessa. 300 vuotta vanha kello viiden iltapäiväteen perinne oli todella jännä kokea oikeissa teekutsuissa! Ihmiset olivat hyvin kiinnostuneita taustastamme. Suurin osa ihmisistä oli todella ystävällisiä, mutta jotkut olivat kerrassaan hämmästyneitä ja jopa ehkä suhtautuivat meihin hieman nyrpeästi, vaikkeivat mitään brittiläisen kohteliaisuuden nimissä ääneen sanoneetkaan. Ilmeistä kyllä näki, että pientä halveksintaa oli ilmassa. "Mitä NUO täällä tekevät?" Kuninkaallisten ja niin monen ihmisen läsnäolo teki juhlasta erityisen jännittävän. Kuka haluaisi nolata itsensä heidän edessään? Juhlissa soitti kaksi bändiä, jotka olivat tosin sotilaallisia, mutta eihän moisiin juhliin oikein mikään rock-bändi sovikkaan.

Kello kuudelta kansallislaulu soi uudestaan ilmoittaen juhlat päättyneiksi.

Vaikka tarjoilua olikin kiitettävästi, ei sillä nälkää saanut pois. Suunnistimmekin suoraan syömään annoksen fish & chipsejä juhlista pois päästyämme. Asumme eivät ehkä täysin sopineet kyseisen noutoaterian syömiseen, mutta hyvää oli.

Kun meillä oli jo valmiiksi hienot vaatteet päällämme, ajateltiin käydä Harrodsilla, jonne ei missään tavallisissa ryysyissä mennäkkään.

Ilta alkoi pimentyä ja Lontoon nähtävyydet yövalaistuksessaan houkuttelivat meitä. Emme kuitenkaan halunneet kierrellä kaduilla, joissa sai jatkuvasti varoa vasemman puolen liikennettä, joten päätimme lähteä jokiajelulle Thamesille. Laiva lähti Wesminster Pieriltä.

Heti sen lähdettyä, näimme London Eyen. Laivalle noustessa saatu vihkonen tiesi kertoa, että 135 metriä korkeana se on maailman kolmanneksi korkein.

Lontoon Parlamenttitalo ja sen osa Big Ben (joka on Kuningattaren 60-vuotishallitsijajuhlan vuoksi nimetty uudestaan Elisabeth Toweriksi) oli vuorossa seuraavana.

Laivamatkan aikana ehdimme lukea, että Britannia on Inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 28, 0.863 indeksillä. Bruttokansantuote asukasta kohden on 36 090, maailman 22. suurin. Palveluala, erityisesti pankkitoiminta sekä vakuutus- ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BKT:sta, ja ne työllistävät jopa 80 % työvoimasta! Matkailu on myös hyvin tärkeä tuottaja ja 30 miljoonalla vuosittaisella matkailijalla, Britannia on maailman kuudeksi suosituin matkakohde.

Tower Bridge: